Mikä STEAM?
Monialaista oppimista ja tieteellistä ajattelua edistäviä lähestymistapoja voidaan kuvata erilaisilla termeillä. Tiedekasvatus, LUMA ja STEAM ovat osittain limittyviä opetusmuotoja, joiden sisällöstä ja toteutustavoista löytyy monia yhtymäkohtia.
Tiedekasvatus on opetusta, joka keskittyy tieteen periaatteiden, menetelmien ja tiedon levittämiseen. Sen päätavoitteena on kehittää ymmärrystä tieteellisistä käsitteistä ja tutkimusprosesseista, sekä rohkaista kriittistä ajattelua ja uteliaisuutta. Tiedekasvatus pyrkii tekemään tieteestä saavutettavaa ja merkityksellistä kaikille, edistäen tieteellistä lukutaitoa ja kannustamalla aktiivista osallistumista tieteelliseen keskusteluun ja päätöksentekoon yhteiskunnassa.
LUMA-opetus on käsite, joka kuvaa luonnontieteiden ja matematiikan osaamisen kehittämistä. LUMA-opetuksen tavoitteena on sytyttää innostus näihin aineisiin ja vahvistaa niiden opetusta Suomessa. Se on monialainen, tutkimuspohjainen lähestymistapa, joka kannustaa oppilaita yhdistämään teoriaa ja käytäntöä. LUMA-opetus painottaa myös opettajien ammatillisen kehittymisen tukemista ja elinikäistä oppimista. Toiminta on integroitu osaksi koulujen opetussuunnitelmia ja sitä tuetaan erilaisin kansallisesti ja kansainvälisesti rahoitetuin projekteihin. LUMA-opetus pyrkii vahvistamaan oppilaiden luonnontieteellistä ja matemaattista osaamista, mikä on tunnistettu tärkeäksi tekijäksi suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistämisessä.
STEAM-opetus on innovatiivinen ja monialainen lähestymistapa oppimiseen, joka yhdistää tieteen (Science), teknologian (Technology), insinööritieteen (Engineering), taiteen (Arts) ja matematiikan (Mathematics) käytännönläheisiksi oppimiskokonaisuuksiksi. Sen tarkoituksena on kannustaa oppilaita käyttämään luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja monipuolisissa käytännön tilanteissa. Oppimiskokonaisuudet STEAM-opetuksessa ovat laajoja ja oppilaslähtöisiä, yhdistäen eri oppiaineita innovatiivisella tavalla.
STEAM-opetuksessa korostetaan kokeilevaa ja yhteisöllistä oppimista. Oppilaat pääsevät tekemään ja oppimaan yhdessä, käyttäen hyväkseen uusimpia teknologioita ja työkaluja, kuten 3D-tulostimia, robotiikkaa ja ohjelmointityökaluja. Tällainen oppiminen edistää paitsi teknistä osaamista myös luovuutta, kriittistä ajattelua ja yhteistyötaitoja.
STEAM-opetuksen ytimessä ovat Makerspace-tilat, jotka tarjoavat oppilaille tilan kokeilla, tutkia ja oppia käytännössä. Nämä tilat tukevat oppilaiden itseohjautuvuutta, vuorovaikutustaitoja ja vastuun kantamista. STEAM-opetus valmentaa oppilaita tulevaisuuden haasteisiin, kannustaen heitä aktiiviseen osallistumiseen ja elinikäiseen oppimiseen monialaisten projektien kautta.
Taitoja nykypäivän ja tulevaisuuden haasteisiin
STEAM-opetus, LUMA-opetus ja tiedekasvatus ovat siis kaikki lähestymistapoja, jotka korostavat tieteellistä ajattelua, ongelmanratkaisua ja monialaista oppimista. Ne pyrkivät yhdistämään luonnontieteet, matematiikan, tekniikan, taiteen ja muut alat tavalla, joka rohkaisee oppilaita luovaan ajatteluun ja käytännön taitojen kehittämiseen. Yhteisenä tavoitteena näillä lähestymistavoilla on valmistaa oppilaita nykypäivän ja tulevaisuuden haasteisiin, edistämällä kriittistä ajattelua ja elinikäistä oppimista.
Perusopetuksen tai lukiokoulutuksen opetussuunnitelmissa STEAM-opetusta, LUMA-opetusta tai tiedekasvatusta ei ole suoraan mainittu termeinä, mutta niiden periaatteet ja tavoitteet näkyvät opetussuunnitelmissa.
Suomen LUMA-strategia 2030, jota opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee, korostaa luonnontieteiden, matematiikan, teknologian ja insinööritieteiden eli LUMA-alojen laajaa osaamista yhteiskunnan kestävän kasvun, tasa-arvon ja hyvinvoinnin kannalta. Strategiassa korostetaan LUMA-osaamisen kehittämistä varhaiskasvatuksesta työelämään ja tuetaan tiedekasvatusta sekä yleistä tiedeosaamista. Tämä osoittaa, että LUMA-opetus ja tiedekasvatus ovat merkittäviä tekijöitä koulutuksen kehittämisessä Suomessa.
Lähteitä: